Uusi Siirtymä 5.0 -suunnitelma: miten vuosien 2026–2028 lisäpoistojärjestelmä toimii digitalisaatiossa ja energiassa

Jos etsit tänään tietoa termillä 'Transizione 5.0', löydät useita sivustoja, joilla kuvataan tukimuotoa, joka ei ole enää haettavissa. Asetuksella 19/2024 luotu verohyvitys on suljettu uusilta investoinneilta, ja vuodesta 2026 alkaen kaksoissiirtymää tuetaan aivan toisenlaisella verokannustimella.

Uusi tukijärjestelmä kantaa nimeä Nuovo Piano Transizione 5.0, mutta kyseessä ei ole enää verohyvitys vaan verotuksellinen lisäpoistomalli (iperammortamento), joka kasvattaa verotuksessa vähennyskelpoista hankintamenoa. Mekanismi muuttuu nimen lisäksi myös sisällöllisesti, ja samalla muuttuu se, kenelle järjestelmä on taloudellisesti kannattava.

Lyhyesti:

• Siirtymä 5.0 -verohyvitys on päättynyt: määrärahat todettiin loppuneiksi marraskuussa 2025 ja aiemmin varatut hyvitykset on käytettävä vuoden 2026 loppuun mennessä.
• Uusi lisäpoistojärjestelmä on voimassa 1.1.2026–30.9.2028, ja se tarjoaa verotuksellisen hankintamenon korotuksen jopa 180 prosenttiin saakka.
• Sertifioitua energiansäästötavoitetta ei enää vaadita: tämä on merkittävin helpotus edelliseen tukiohjelmaan verrattuna.
• Etu ei tule välittömänä veronpalautuksena tai kuittauksena: se pienentää verotettavaa tuloa laitteiston poistoaikana, mikä edellyttää yritykseltä riittävää verotettavaa tulosta.

Mitä tapahtui Siirtymä 5.0 -verohyvitykselle

Vuonna 2024 käynnistetty tukiohjelma perustui investoinnin suuruuteen suhteutettuun verohyvitykseen, jonka ehtona oli todennettu energiankulutuksen vähentäminen. Ohjelman määrärahat todettiin virallisesti loppuun käytetyiksi ministeriön päätöksellä marraskuussa 2025.
Verohyvityksen aiemmin varanneet yritykset hyödyntävät sen verokompensaationa F24-lomakkeella vuoden 2026 loppuun mennessä GSE:lle toimitettujen ilmoitusten mukaisesti. Määrärahojen loppumisen vuoksi ulkopuolelle jääneille yrityksille laki 38/2026 tarjosi osittaista hyvitystä.
Hakukierroksen väliaikaisia määräaikoja on muutettu useasti, eivätkä eri lähteet ole kaikista päivämääristä yksimielisiä. Niiden, joilla on avoin hakemus, kannattaa tarkistaa tilanteensa suoraan GSE-portaalista ilman välikäsiä.

Mitä korotettu poisto-oikeus tarkoittaa ja miksi se ei ole sama asia

Teknisellä erolla on huomattavat käytännön seuraukset, jotka on syytä hahmottaa ennen laskelmien tekemistä.
Verohyvitys oli suoraan veroilmoituksella (F24) kuitattava summa, joka vapautti käyttöpääomaa nopeasti ja toimi tehokkaasti myös vähäisen verotettavan tulon yrityksille.
Lisäpoisto sen sijaan kasvattaa hyödykkeen arvoa puhtaasti verotuksellisessa poistolaskennassa: sadan (100) suuruinen investointi 180 % korotuksella vähennetään verotuksessa ikään kuin sen hankintahinta olisi ollut 280. Hyöty jakautuu koko poistosuunnitelman ajalle ja realisoituu vain, jos yrityksellä on verotettavaa tulosta, josta vähennys voidaan tehdä.
Tästä seuraa kaksi asiaa: ensinnäkin hyöty saadaan vasta tulevina tilikausina eikä sitä voida ottaa huomioon vuoden 2026 ennakkoveroissa; toiseksi tappiollinen tai alhaisen kannattavuuden yritys saa järjestelmästä huomattavasti vähemmän hyötyä kuin aiemmasta suorasta verohyvityksestä.

Poistoprosentit ja investointiportaat

Portaittain aleneva rakenne ohjaa suurimman suhteellisen edun maltillisen kokoluokan investointeihin, mikä suosii nimenomaisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Mihin investointeihin tukea voi saada

Hyväksyttävät investoinnit jakautuvat kahteen ryhmään.
Uudet aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet, jotka on lueteltu lain 199/2025 liitteissä IV ja V. Nämä ovat uusia listoja, jotka korvaavat aiemmat lain 232/2016 liitteet A ja B. Ei siis voida suoraan olettaa, että aiemmin tukikelpoinen laite olisi sitä automaattisesti myös tänään.
Uusiutuviin energialähteisiin perustuvat omaan käyttöön tarkoitetut energiantuotantolaitokset, joiden mitoitus saa olla enintään 105 % tuotantoyksikön vuotuisesta energiantarpeesta.
Jälkimmäiseen kohtaan liittyy monia yllättänyt sääntö: asetus 38/2026 poisti eurooppalaisen valmistuksen vaatimuksen laiteinvestoinneilta, mutta piti sen voimassa aurinkosähköpaneeleille, jotka ovat tukikelpoisia vain, jos ne on valmistettu Euroopassa.
Järjestelmien verkottamisvaatimus (interconnection) on edelleen ehdoton: laitteiston on oltava kytketty yrityksen tuotannonohjausjärjestelmään tai toimitusverkkoon. Tämä on kohta, johon valtaosa tukikelpoisuusarvioinneista kulminoituu.

Mikä muuttuu suhteessa aiempaan Siirtymä 5.0 -malliin

Toinen rivi on merkittävin. Aiempi järjestelmä oli energiatehokkuuskannustin, joka oli puettu digitalisaatiotuen muotoon: ilman todennettua säästöä tukea ei saanut. Uusi malli on puhtaasti digitalisaatiokannustin.
Yrityksille muutos merkitsee huomattavaa byrokratian kevenemistä, sillä hankkeen kallein ja epävarmin vaihe poistuu. Yhteiskunnan tasolla kyseessä on selkeä tavoitteiden suunnanmuutos.

Menettely kolmessa vaiheessa

Kaikki hakemusvaiheet hoidetaan GSE-portaalin kautta, joka avautuu kesäkuussa 2026.
Ennakkoilmoitus varauksesta toimitetaan kullekin tuotantoyksikölle erikseen, ja se sisältää suunniteltujen investointien kuvauksen.
Vahvistusilmoitus lähetetään hyväksynnän jälkeen vaadituissa aikarajoissa osoituksena investoinnin edistymisestä.
Päätösilmoitus investoinnin valmistumisesta, jonka ehdoton takaraja on 15. marraskuuta 2028.
Hakemukseen vaaditaan pätevöityneen asiantuntijan tai akkreditoidun sertifiointilaitoksen laatima virallinen tekninen asiantuntijalausunto sekä tilintarkastajan antama tosite toteutuneista kustannuksista. Toisin kuin aiemmassa 4.0-mallissa, tekninen asiantuntijalausunto vaaditaan nyt investoinnin euromäärästä riippumatta.

Energianmittaus, EMS ja digitaaliset kaksoset: mitkä ratkaisut hyväksytään

Hakemukseen vaaditaan pätevöityneen asiantuntijan tai akkreditoidun sertifiointilaitoksen laatima virallinen tekninen asiantuntijalausunto sekä tilintarkastajan antama tosite toteutuneista kustannuksista. Toisin kuin aiemmassa 4.0-mallissa, tekninen asiantuntijalausunto vaaditaan nyt investoinnin euromäärästä riippumatta.
Aineettomia hyödykkeitä koskevassa liitteessä V mainitaan nimenomaisesti älykkään energianhallinnan ohjelmistot ja alustat, kiinteistö- ja laitostason EMS-järjestelmät, ennakoivan kunnossapidon tekoälyalgoritmit sekä digitaaliset kaksoset.
Aineellisten hyödykkeiden liitteessä IV laatu- ja vastuullisuusosio kattaa älykkäät komponentit ja järjestelmät energianhallintaan sekä energian- ja vedenkulutuksen mittaamiseen.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että energianhallinta-alusta ja siihen liittyvät anturit, ennakoivan kunnossapidon järjestelmä sekä digitaalinen kaksonen kuuluvat paperilla suoraan tuettaviin luokkiin.

Kriittinen tekijä, jos hallinnoit kiinteistöjä etkä tuotantolaitoksia

Tämä osio kannattaa lukea tarkasti, sillä juuri tähän monet hankkeet tyssäävät.
Liitteiden kriteerit on kirjoitettu teollisen tuotantolaitoksen näkökulmasta. Verkottamisvaatimuksessa puhutaan yrityksen tuotannonohjausjärjestelmästä tai toimitusverkosta, ja virallisen lausunnon on osoitettava, että hyödyke täyttää nämä edellytykset.
Valmistavalle teollisuusyritykselle, joka mittaa osastojensa kulutusta ja yhdistää datan toiminnanohjaukseen, polku on selkeä.
Hotellille, hoivakodille, pääkonttorille tai myymäläketjulle, joissa mittaus kohdistuu kiinteistöön eikä teolliseen tuotantoprosessiin, vaatimuksen todentaminen on huomattavasti vaikeampaa ja usein juridisesti kestämätöntä.
Tämä ei ole asia, jota voisi selvitellä jälkikäteen. Se on aivan ensimmäinen kysymys lausunnon laativalle asiantuntijalle ennen kuin investointia aletaan rakentaa tuen varaan.
Avoimuus säästää kaikkien resursseja: lausuntovaiheessa keskeytyvä projekti maksaa asiakkaalle aikaa ja vie toimittajalta luotettavuuden.

Miksi mittaaminen kannattaa myös ilman lakisääteistä velvoitetta

Aiemmassa tukimallissa seuranta oli pakollinen toimenpide: ilman mittaustietoa ennen ja jälkeen toimenpiteiden verohyvitystä ei saanut. Nyt tätä ehtoa ei enää ole, ja riskinä on, että mittaus karsitaan hankkeista heti, kun pakkoa ei ole.
Se olisi virhe kolmesta hyvin käytännöllisestä syystä.
Ilman mittausta investointeja ei osata kohdentaa oikein. Tuntumaan perustuva toimenpiteiden priorisointi johtaa lähes poikkeuksetta rahojen käyttämiseen kohteisiin, joiden takaisinmaksuaika on heikoin, kuten energianhallintaoppaassamme esitetty menetelmä osoittaa.
Ilman mittausta tuloksia ei voida näyttää toteen. Vaikka verottaja ei sitä enää vaadi, yritysjohto vaatii, ja kysymys nousee eteen heti seuraavaa investointipyyntöä käsiteltäessä.
Dataa tarvitaan muissa yhteyksissä. Niiden, joita koskevat lakisääteiset energiakatselmukset, ISO 50001 -johtamisjärjestelmä tai kestävyysraportointivelvollisuus (CSRD), on kerättävä nämä tiedot joka tapauksessa, jolloin mittaus maksaa itsensä takaisin usealla eri osa-alueella.

Työkalut ja teknologiat

UTwinin energianhallintaohjelmisto mittaa energiaa, vettä ja sisäilmaolosuhteita älymittareilla ja IoT-antureilla, sijoittaa tiedot kiinteistön tai tehtaan pohjakuvaan, hälyttää poikkeamista ja mahdollistaa talotekniikan etäohjauksen.
Integroitu kunnossapito-ohjelmisto muuntaa havaitut poikkeamat toimenpiteiksi digitaalisessa kaksosessa, joka yhdistää laitteet, historian ja dokumentaation.
Tukien osalta ainoa oikea toimintatapa on varmistaa tapauskohtainen hyväksyttävyys lausunnon antavan asiantuntijan kanssa ennen projektin käynnistämistä. Kategoriat ovat olemassa, mutta lopullinen toteutus ratkaisee lopputuloksen.

Usein kysytyt kysymykset

• Onko Siirtymä 5.0 -verohyvitys edelleen voimassa?

  Ei ole. Määrärahat todettiin virallisesti loppuun käytetyiksi ministeriön päätöksellä marraskuussa 2025, ja ohjelma on suljettu uusilta investoinneilta. Aiemmin varatut verohyvitykset käytetään verokompensaatioina vuoden 2026 loppuun mennessä. Vuodesta 2026 alkaen sovellettava tukimuoto on uusi korotettu poisto-oikeus.

• Kuinka suuri uusi korotettu poisto-oikeus on?

  Poistopohjan korotus on 180 % enintään 2,5 miljoonan euron investoinneille, 100 % investoinnin osuudelle 2,5 ja 10 miljoonan euron välillä sekä 50 % osuudelle 10 ja 20 miljoonan euron välillä. Yli 20 miljoonan euron ylittävältä osalta korotusta ei myönnetä.

• Täytyykö energiansäästö pystyä todistamaan?

  Ei tarvitse, ja tämä on keskeisin ero aiempaan Siirtymä 5.0 -malliin, joka edellytti todennettua 3 % kulutuksen vähentämistä koko tuotantoyksikössä tai 5 % kyseisessä tuotantoprosessissa. Uusi lisäpoistojärjestelmä ei aseta säästötavoitteita eikä vaadi etukäteisiä energiakatselmuksia.

• Onko energianseurantaohjelmisto tukikelpoinen?

  Kategoriat löytyvät liitteistä sekä ohjelmistoille että anturilaitteistoille. Todellinen tukikelpoisuus riippuu kuitenkin verkottamisehdon täyttymisestä ja käyttökohteesta, ja se on vahvistettava asiantuntijan virallisessa lausunnossa. Tuotantoprosesseissa hyväksyttävyys on selvästi helpompi osoittaa kuin tavanomaisessa kiinteistönhallinnassa.

• Mihin mennessä investointi on tehtävä?

  Investoinnit on tehtävä 1. tammikuuta 2026 ja 30. syyskuuta 2028 välisenä aikana, ja valmistumisilmoitus on jätettävä GSE:lle viimeistään 15. marraskuuta 2028. Hakemukset toimitetaan GSE-portaalin kautta ja ne edellyttävät virallista asiantuntijalausuntoa sekä tilintarkastajan vahvistusta.